TYÖHYVINVOINNIN KOKONAISVALTAINEN MALLI
JOHDANTO
Työhyvinvointi on monitieteinen alue ja sitä tutkitaan eri tieteenalojen mm. psykologian, sosiaalipsykologian, sosiologian, terveystieteiden sekä kauppatieteiden näkökulmista. Tässä esitetty kartta perustuu aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen.
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jaotella tiivistettynä seuraavasti: organisaation rakenne ja toiminta, johtamisen tapa, työyhteisön toimivuus, työn organisoinnin tapa ja yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin tarkasteluun sisältyy myös työhyvinvoinnin ilmentymät eli työntekijän oma kokemus hyvinvoinnistaan. Kun työhyvinvointia mitataan esimerkiksi kyselyillä, tarkastellaan näitä edellä mainittuja vaikuttavia tekijöitä ja tämän lisäksi työntekijän tai työyhteisön kokemusta hyvinvoinnista. Näitä kokemuksia ja työhyvinvoinnin positiivisia ilmentymiä voivat olla esimerkiksi virtauksen kokemukset (flow), työn imu, työtyytyväisyys ja kielteisiä ilmentymiä puolestaan työhön leipääntyminen, stressi ja uupumus.
Lisäksi kokonaisuuteen liitetään vielä havaitut työhyvinvoinnin seuraukset ja vaikutukset. Näitä voidaan tarkastella sekä työntekijän että organisaation näkökulmasta. Yksilötasolla työhyvinvoinnin positiivisina seurauksina ovat mm. tyytyväisyys työhön ja tuloksellinen toiminta, motivoituminen, työyhteisötaidot ja terveys. Organisaatiotasolla on nähtävissä myös mm. toiminnan tuloksellisuus ja asiakastyytyväisyys sekä sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen.
TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Organisaatio
Organisaatiolla on tärkeä rooli työhyvinvoinnin kehittymisessä työpaikalla. Henkilöstökäytännöt vaikuttavat keskeisesti yksilön työhyvinvoinnin kokemukseen. Muita työhyvinvointiin vaikuttavia organisaatiotekijöitä ovat mm. organisaatiokulttuuri ja organisaation rakenne, toimintatavat ja käytännöt sekä osaamisen kehittämisen mahdollistuminen.
Yksilö
Se kuinka yksilö huolehtii omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan vaikuttaa lähtökohtaisesti monin eri tavoin. Erilaisia yksilöllisiä tekijöitä ovat mm. psykologinen pääoma, osaaminen ja työkokemus, palautuminen sekä persoonallisuuspiirteet. Yksi työnkuva voi herättää hyvin erilaisia tuntemuksia eri työntekijöillä, mikä voi usein johtua heidän yksilöllisistä eroistaan.
Yhteisö
Työyhteisöllä on keskeinen merkitys yksilön kokemaan työhyvinvointiin. Muilta saatu tuki lisää työhyvinvointia ja vähentää uupumuksen tunnetta, kun taas huono työilmapiiri ja erilaiset konfliktit työyhteisössä kuormittavat työntekijöitä. Myös yksin työskentely ilman sosiaalista vuorovaikutusta voi olla hyvin kuormittavaa.
Työ
Työ itsessään on yksi keskeisistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Jokaisessa työssä on erilaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Kuormitustekijöitä voivat olla esim. kiire ja ristiriitaiset vaatimukset. Voimavaroja antavia tekijöitä ovat puolestaan selkeät tavoitteet ja mahdollisuudet vaikuttaa työn tekemisen tapoihin.
Johtaminen
Johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin sekä johtamistyylin että organisaatiossa toteutettavien työhyvinvoinnin toimenpiteiden kautta. Johtamisella on vaikutusta mm. työn hallintaan, työilmapiiriin sekä oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Johtamisen vuorovaikutteisuus tukee työhyvinvointia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi palveleva johtajuus ja positiivinen johtajuus edesauttavat työhyvinvointia.
TYÖHYVINVOINNIN ILMENTYMÄT
Hyvinvointi / Flow-tila
Flow on optimaalinen tila, jossa toiminnan tai käsillä olevan tehtävän haasteellisuus ja tekijän taidot ovat tasapainossa. Tähän flow tai niin kutsutun virtauksen kokemukseen liittyvät uppoutuminen, ajan tajun menetys, virittyneisyys ja tunne siitä, että asiat sujuvat.
Hyvinvointi / Työn imu
Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, johon vaikuttavat virittyneisyys ja aktiivisuus sekä tunnetila. Kun ollaan energisiä ja positiivisessa tunnetilassa koetaan työn imua. Siihen liittyvät osittain saman tyyppiset kokemukset kuten flow-tilaan eli tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset.
Hyvinvointi / Työtyytyväisyys
Työtyytyväisyydellä tarkoitetaan koettua sopeutumisen astetta työssä. Työtyytyväisyyteen liitetään positiivinen tunnetila, joka aiheutuu työn tekemisestä. Tähän vaikuttavat motivaatiotekijät, kuten tunnustuksen saaminen, menestyminen työssä ja työn mielenkiintoisuus sekä ympäristöön liittyvät tekijät, kuten palkitseminen, sosiaaliset suhteet, työn organisointi ja työsuhdeturva.
Pahoinvointi / Työhön leipääntyminen
Työhön leipääntyminen eli tylsistyminen on yksi työhyvinvoinnin negatiivisista ilmentymistä. Leipääntynyt työntekijä ei ole innostunut tekemästään työstä. Hän ei koe työtään merkitykselliseksi. Leipääntyneen työntekijän ei ole mahdollista hyödyntää työssään kaikkia omaamiaan taitoja eikä osaamistaan.
Pahoinvointi / Stressi
Stressi työssä on tilanne ja kokemus, jossa työn vaatimukset ovat suuremmat kuin mistä työntekijä kokee voivansa selviytyä. Henkilön voidaan sanoa kokevan stressiä, kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn suoriutua tai hallita niitä. Monenlaiset muutokset niin positiiviset kuin negatiiviset voivat aiheuttaa stressiä. Reaktio riippuu paljon yksilön näkökulmista ja asenteista. Stressi voi olla myös positiivista, koska se saa meidät toimimaan ja tekemään asioita. Tilapäinen stressi ei ole haitallista, mutta jatkuessaan pidempään se voi aiheuttaa ongelmia hyvinvoinnissa.
Pahoinvointi / Uupumus
Työuupumus voi kehittyä pitkittyneen stressin seurauksena. Tällöin henkilön voimavarat ehtyvät ja tila voi vaatia pidempää toipumista. Työuupumusta kuvataan työhön liittyväksi häiriötilaksi, johon kuuluu uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja heikentynyt itsetunto. Se ei ole sairaus, mutta se voi aiheuttaa sairauksia, kuten masennusta ja unihäiriöitä.
TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET
Yksilötaso
Työhyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan merkittäviä yksilötason vaikutuksia. Työhyvinvointi parantaa yksilön tuloksellisuutta ja tuotteliaisuutta. Hyvinvoiva työntekijä on työstään motivoitunut ja sitoutunut työpaikkaansa. Hän on lisäksi niin sanottu aktiivinen organisaatiokansalainen, joka edistää työyhteisön toimivuutta sekä ilmapiiriä monin tavoin. Lisäksi hyvinvoivan työntekijän terveydentila on hyvä.
Organisaatiotaso
Työhyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan myös merkittäviä organisaatiotason vaikutuksia erityisesti tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Motivoituneet ja tyytyväiset työntekijät ovat tuotteliaita ja heillä on vähemmän sairauspoissaoloja. Hyvinvoivassa työyhteisössä on myös vähemmän vaihtuvuutta. Korkea työhyvinvoinnin taso nostaa organisaation imagoa, mikä lisää organisaatiota kohtaan tunnettua kiinnostusta työpaikkana. Hyvinvoivat työntekijät edistävät lisäksi onnistuneita asiakaskokemuksia.